torstai 13. helmikuuta 2014

Loma tulee, olen valmis

Pienoinen flunssa sai kiinni ja koska hiihtoloma on suorastaan käsillä niin pelaan varman päälle enkä lähde joogaan repimään. Jos ei olisi lomalle lähtö käsillä jo huomenissa niin varmasti menisin. Kaukana on ne päivät, kun käytin huomattavan osan työpäivästäni uhkaavasti lähestyvän jumppatuokion välttelemiseen erinäisin tekosyin. Nyt oikeesti harmittaa, ettei pääse. Mutta vielä enemmän harmittaisi, jos ei pääsisi lomalle! Ni!

Aika rientää, kun on tekemistä. Tuntuu ihan käsittämättömältä, miten nopeasti aika kului joulusta hiihtolomaan. En ymmärrä. Samapa tuo. Loma kelpaa aina. Ja tulee tarpeeseen. 

Huomenissa muutama pakollinen työasia ja sitten kohti mökkiä, joka on keskellä ei mitään. Tiedossa mäkiä, jotka odottaa laskijaa, lumipesuja, lumilyhtyjä, kiireettömiä iltoja hyvässä seurassa, hitaita aamuja ja retkiä tuntemattomaan. 

Ohje matkalle voisi olla vaikka:


Hyvää lomaa kaikille, joita se koskettaa. Rentoa ja ressitöntä menoa kaikille!

tAamu

lauantai 8. helmikuuta 2014

Täällä taas

Voi, hyvät ihmiset! Kylläpä poissaoloni venähti. Niin paljon on tapahtunut, etten tiedä, mitä sanoisi. Ihmisen elämä on ihmeellinen. Vähän kuin räsymatto. Eriväriset raidat muodostavat kokonaisuuden ja niillä on paikkansa  

Työssä on tullut paljon ja isoja onnistumisia. Myös ihan pieniä, mutta sitäkin tärkeämpiä. Paljon töitä ja vääntöä kaikki tämä on vaatinut. Tietysti. Niin kun tiiätte.

Yhden ihanan nuoren ystävän olen saatellut taivasmatkalle. Ehkä opettavaisin taival, minkä olen koskaan kenenkään rinnalla kulkenut. Vaikken vielä pysty sanomaan, että ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, mutta ehkä jonain päivänä. 

Koiravauva on kasvanut nuoreksi terrierineidiksi. Vieläkin se on ihana, mutta jos joku väittää, että,kaksi koiraa menee siinä, missä yksikin, niin ei mene! 

Jooga on tullut uudeksi lajiksi pysyvästi. On tehnyt hyvää selälle, ryhdille, rauhoittumiselle ja ololle kaiken kaikkiaan. On ollut hyvä opetella pysähtymään. Ehkä en olisi ollut kypsä edes lajiin aikaisemmin, vaikka ohuesti nyt harmittaa, etten aloittanut jo aikaisemmin.

Juossut en ole pitkään aikaan. Harmittaa. Pitää sekin aloittaa. Taas. Alusta. Mutta sitten se aloitetaan. Nyt on tullut koiralenkkiä niin paljon, ettei aika eikä energia ole riittänyt mitenkään. Mutta tässä vähitellen se suunnitelmissa on. Kuntokeskuksen jäsenkorttiakin käytän hävettävän vähän kuukausimaksuun verrattuna. Voi mun kanssani!


Mutta kevättä kohti mennään. Valo lisääntyy koko ajan. Kohta on kesä ja pääskyset lentää korkealla. 

Sitä odotellessa pysytään liikkeellä

tAamu